Hyvä tietää – vinkkejä asukkaalle

Pesutilat

Pesutilojen tekniseksi käyttöajaksi (elinkaareksi) määritellään erilaisia aikamääreitä eri julkaisuissa. Keskimäärin tilat kestävät käyttökunnossa 15–30 vuotta riippuen siitä, milloin ja miten ne on rakennettu ja toteutettu, minkälaisista materiaaleista tilat on rakennettu sekä siitä, kuinka niitä hoidetaan, ts. ylläpidetään. Hyvällä käytöllä tilojen käyttöikää voidaan kasvattaa merkittävästikin.

Asuntokaupan yhteydessä tehtävässä kosteusteknisessä tarkastuksessa (AKK-kuntotarkastus) mitataan tilojen kosteustasot sekä tarkastetaan yleiskunto, ilmanvaihto, vesikalusteet ja tiloihin asennetut sähköt pistorasioiden osalta.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C2 määrittelee pesutiloille tehtävien rakenteiden vaatimukset, kuten pesuhuoneen lattian kaltevuudetkin. Pesutiloihin asennetut silikonisaumaukset on uusittava muutaman vuoden välein.

Pesuhuoneen saneerauksen yhteydessä on vaihdettava iäkäs valurautainen lattiakaivo, kuten vanhat valurautaiset pohjaviemäritkin. Jos näin ei tehdä, voi vahinkotapauksessa vakuutusyhtiö alentaa korvattavaa summaa merkittävästikin!

Ilmanvaihto

Asuinhuoneiston pesutilat on määritelty ns. likaisiksi tiloiksi. Näihin tiloihin asennetaan pääsääntöisesti vain ilmanvaihdon poistoilmaventtiili. Riittävän tehokkaan ilmanvaihdon tarkoituksena on pitää huoneilma laadultaan hyvänä sekä kuivattaa tilat mahdollisimman nopeasti niiden käytön jälkeen.

Ilmanvaihtokanavien puhdistusväliksi suositellaan 10 vuotta. Kanavissa oleva runsas pöly ja lika hidastavat ilman vaihtumista sekä aiheuttavat epäpuhtauksien (itiöiden) pääsyä huoneilmaan.

Ilmanvaihtoon liittyvät poistoilmaventtiilit voivat tukkeutua hyvin nopeasti esim. pesuhuoneessa kostean ilman tehostamana. Nämä pitäisi muistaa puhdistaa em. useammin.

Ilmanvaihdon toimivuutta voidaan tarkastella esim. savukokeella tai paperiarkkikokeella.

Pidä huolta huoneistosi riittävästä ilmanvaihdosta, sillä hyvä ilmanlaatu vaikuttaa asumisterveyteen sekä vähentää ylimääräisen kosteuden aiheuttamia kosteusvaurioita eri rakenteissa.

Jos huoneistosi on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteistolla, muista puhdistaa tai vaihtaa ilmanvaihtokojeen suodattimet 2–4 kertaa vuodessa riippuen siitä, minkälaisissa olosuhteissa (esim. kaupunki/maaseutu) asuntosi sijaitsee.

Vanhemmissa asunnoissa, missä on perinteinen painovoimainen ilmanvaihto, voidaan ilmanvaihtoa tehostaa pesuhuoneeseen asennettavalla erillisellä poistoilmakanavapuhaltimella. Markkinoilla on jopa sellaisia puhaltimia, jotka reagoivat ilmankosteuteen ja toimivat sen mukaan.

Vanhempiin taloihin ei tule asentaa erillistä huippuimuria, sillä se aiheuttaa huoneistoon liian suuren alipaineen. Tämä johtaa helposti siihen, että korvausilmaa tulee myös alapohjarakenteiden kautta, jolloin huoneilmaan kulkeutuu epäpuhtauksia maaperästä ja iäkkäistä rakenteista. Tämä ratkaisu voi lisätä myös huoneilman radonpitoisuutta.

Sähköistys

Aiemmin kostea- ja märkätiloihin sekä ulos asennettuihin pistorasioihin oli asennettava suojamaadoitusmahdollisuus. Nykyisin näissä pistorasioissa on oltava lisäksi vikavirtasuojat. Kuntotarkastusten yhteydessä näiden toimivuus käydään läpi FI-koestimella.

Asukkaan on hyvä muistaa se, että jos asuntoon on asennettu vikavirtasuojallisia pistorasioita, on näiden toimivuus tarkastettava aika ajoin. Toimivuus tarkastetaan joko sähkönjakotauluun tai erilliseen koteloon asennetusta vikavirtasuojasta taikka pistorasian yhteydessä olevasta vikavirtasuojasta.

Hyvin iäkäskin pistorasia ja/tai valokytkin voi olla yhä toimintakuntoinen. Kostea- ja märkätiloissa nämä eivät vastaa kuitenkaan sähköturvallisuutensa puolesta enää tämän päivän vaatimuksia (IP-luokitus).

Voidaan sanoa, ”että lähes meissä kaikissa asuu pieni sähkömies”. Sähkötöitä ei kuitenkaan saa tehdä kuin siihen erikseen koulutettu ja luvan saanut ammattilainen. Virheellisillä sähköasennuksilla aiheutetaan todellinen hengenvaara!

Savupiippu ja tulisijat

Savupiippu rapautuu yläosastaan huomattavasti nopeammin, jos sitä ei ole suojattu pellityksellä ja piipunhatulla.

Tulisijan tulipesä säilyy hyvässä kunnossa, kun uuni sytytetään ja sitä lämmitetään oikein. Pitkään käyttämättä ollut tulisija vetää aluksi huonosti. Jos tulisija ei yleensä vedä em. tilanteessa, niin sitä voi lämmittää tai kuivattaa tuhkaluukun kautta esim. auton sisätilalämmittimellä. Lämmitä hitaasti ja vain puolittain pitkään käyttämättä ollutta tulisijaa!

Vesikate ja siihen kuuluvat varusteet

Pientalon vesikatteen kunto on tarkastettava vuosittain. Vesikatteeseen kuuluvat vesirännit on puhdistettava kerran vuodessa sekä niiden oikea asema (virtauskaltevuus) on samalla varmistettava. Nykyisen ohjeistuksen mukaan katolta tulevat sadevedet tulee johtaa kattovesisyöksyjen alta vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta käyttämällä avokouruja tai maanalaista poistovesijärjestelmää.

Vesikate muistettava pitää puhtaana sinne joutuvista roskista. Esimerkiksi talon lähettyvillä oleva puusto voi roskata jo yhdessä vuodessa katteen siihen kuntoon, että se pitäisi puhdistaa.

Vesikatteen naulakiinnityksellä on taipumus irtoilla kesähelteellä. Tämä johtuu metallisen vesikatteen voimakkaasta ”elämisestä” kuumuuden takia. Naulojen vaihtaminen ruuvikiinnitykseksi on suositeltavaa.

Yläpohjarakenne

Hyvin toimiva yläpohjarakenne voi olla 50 vuoden jälkeenkin kuin ”vasta tehty”. Puiset rakenteet säilyvät hyväkuntoisina ja hyvännäköisinä, jos ne eivät altistu liialliselle kosteudelle.

Talvikaudella sisätiloista kylmään ullakkotilaan pääsevä kostea huoneilma tiivistyy jäähtyessään vedeksi rakenteiden pinnoille. Lämpimämmän kauden tullessa erilaiset kasvustot vaurioittavat puurakenteita. Kuvan puurakenteissa kasvusto on vielä pintakasvustoa, joka voidaan puhdistaa mekaanisesti ja desinfioida pois.

Em. tilanne voidaan välttää sisätilojen riittävällä tuuletuksella, tiiviillä yläpohjarakenteella ja sinne menevien kulkuaukkojen/-ovien tiiveydellä sekä yläpohjatilan riittävällä tuuletuksella.

Yläpohjatilaan asennettujen putkien eristykset on kiinnitettävä metallilangalla tai verkolla. Ei siis teipillä, kuten kuvassa! Lähes aina helpoin ja halvin tapa lisätä talon lämpötaloutta on lisätä yläpohjan lämmöneristyksen määrää.

Rakennushistoriaa

Valtaväestöllä yleinen käsitys on se, että ”ennen ei ollut vesieristeitä”. Alla oleva kuva on kuitenkin 1950-luvun omakotitalon rakennuspiirustuksista, joissa on kuvattu kosteuseristeen sijainti. Työ toteutettiin sijoittamalla vesieristys ( 2-kertainen bitumisively) alapohjana toimivan betonilaatan pintaosaan, jonka päälle valettiin ns. jälkivalu (pinnan muotoilu, kallistukset).

Jälkivalun vahvuus vaihteli muutamia senttejä. Tämänkaltaisen pesuhuoneen lattian pintaosa voi olla kostea ja silti kysymyksessä ei ole vesivaurio! Näissä tapauksissa pintarakenne (pintavalu ja kosteuseristys) on poistettava pesuhuoneen saneerauksen yhteydessä.